Change

Mooi

Niinku ootte varmaankin huomannu mulla on ollu elämä tässä kevään aikana vähän muutoksen alla.
No ekana loppu koulu viime jouluna, koulu jota olin käyny 3,5 vuotta, mistä olin tykänny ihan hirveesti ja minkä jälkeen piti olla puol vuotta välivuotta, mikä ois olluki eka kerta ku en olis ollu koulussa koko mun elämään. No suunnitelmat lähti jo siinä vaiheessa heittää vähän härän pyllyä, ku pääsin tähän Suomen ammatimaajoukkueseen ja sen myötä aloin harjoitella heti koulun loputtua ihan täyspäiväisesti edelleen samalla koululla. No sitten tuli keväällä vielä yhteishaku ja kouluihin piti hakea ja miettiä samalla että mihin haluaa sitoutua seuraavaks. Mulla nää oli jo aika selvillä ollut jo pidempään tai ainakin toi Taideteolliseen korkeakouluun haku, mutta sitten lisänä tuli mun kaverin lievän painostuksen (mikä oli siis vaan todellakin hyvä!) takia haettua Lontooseenkin kouluun.

Sit kävikin niin hullun kurisesti etten Taikkiin päässytkään vaan pääsinkin Lontooseen opiskelemaan. Eli kaikista isoin ja elämää mullistavin uutinen on tänä keväänä ollut toi ja tulee vaikuttaa suuresti mun ens syksyyn, ens vuoteen ja luultavasti koko loppu elämään. No nää taiskin kaikki olla semmosia juttuja mitä tiedättekin jo, mut tässä ei oo vielä ihan kaikki asiat mitkä on muuttunut mun elämässä tän kevään aikana.

Oon miettiny jo pidempään et kertoisinks tästä teille vai en, ja et jos kirjoittaisin ni miten kirjoittaisin, ku oikeita sanoja on ollu vaikee löytää. No päätin sit kuitenkin kirjoittaa.. Osa, ei ehkä kaikki, teistä tietääkin että mulla on ollu poikaystävä tässä blogin koko olemassa olon ajan. No päätimme nyt sitten tossa n. kuukausi sitten, noin kahden ja puolen vuoden seurustelun jälkeen, olla vain ystäviä.. Eli olen nyt ollut tässä kuukauden verran yksin ja sinkkuna mulle pitkän ajan jälkeen, mikä on ollut aika iso muutos elämässä myöskin.

En ala tässä sen kummemmin tota eroa käsittelemään, mutta mitään radikaalia ei ole sattunut. Nyt mun onki ollut hyvä, näitten muitten isojen muutosten takia, olla vähän yksin ja miettiä et mitä elämällään seuraavaks tekis. Ja nyt kun pääsin tonne Lontooseen ja oon sinne lähdössä niin en olisi oikein ees tiennyt että mitä parisuhteelle olisi siinä vaiheessa käynyt joten uskon siihen että tämä tapahtui koska niin oli tarkoituskin.

Toi kuvan teksti on musta tosi osuva! Ei pidä jäämään laakereilleen makaamaan ja murehtimaan eroa, vaikka se kauheelta onkin välillä tuntunut, vaan pitää olla ilonen siitä et sain viettää nää mun elämän yhet parhaimmista kahesta vuodesta ihanan ja edelleenki tosi rakkaan pojan kanssa ja siitä että kasvoin tona aikana ihan hirveesti! 

Ollaan mun entisen poikaystäväni kanssa vielä hyvissä väleissä ja iha yhteyksissäkin ollaa oltu ja pyritään olemaan kavereita vaikka se pidemmän seurustelun jälkeen aina aika vaikeeta onkin. Mutta helpompi minun mielestä on yrittää olla kaveri kuin yrittää olla olematta missää yhteyksissä, kun toinen on ollu iso osa elämää jo jonkin aikaa niin kyllä sitä haluaa pakostikin tietää että mitä toiselle kuuluu ja miten menee..

No mutta se tästä aiheesta, pahoittelen kun tuli nyt vähän tämmönen pitkä teksti vaa tommosella syvällisemmällä tekstillä ja niin vähällä määrällä kuvilla, yritetään korjata sitä asiaa huomenna.

<3 Juulia

Kuva weheartit.com